Ihmisen paras keksintö

Taide voi olla aikakone, ajatusten, energian ja tunteiden siirtäjä, arvojen ja ennakkoluulojen mikroskooppi, muistigeneraattori, näkökulmien tehosekoitin…

Lue tästä

Taide on matkalippu toivoon

Moni tuntuu pitävän taidetta ja kulttuuria ylimääräisenä hyvänä, harrastuksena, ja taiteesta nauttimista etuoikeutetun eliitin teeskentelynä. Moni ajattelee myös, että taiteilijan ammattiin eivät kuulu samat edut kuin muilla yhteiskunnan aloilla. On niitäkin, joiden mielestä taiteeseen kohdistetut säästöt tai pandemia-ajan rajoitukset ovat ohimenevä haitta, josta tuskin koituu suurta harmia. Moni lienee väärässä.

Lue tästä

Iso tuoppi (ja tujaus taidetta tiskin alta)

Kuinka moni meistä olisi selvinnyt kuluneesta vuodesta järjissään ilman luovia aloja – kirjoja, musiikkia, elokuvia, tv-sarjoja, lehtiä ja somea? Monikin, ehkä, mutta silloin painopiste on nimenomaan selviämisessä, ei mielekkäässä ja merkitykselliseltä tuntuvassa elämässä.

Lue tästä

Suomi 100 Taide 40 000

Minkälainen olisi Suomi ilman taidetta? Miltä näyttäisi ja kuulostaisi Helsinki, jos kaupungista poistettaisiin kaikki kulttuuriin liittyvä? Ainakin Töölönlahdelle ja sen lähiympäristöön vapautuisi tilaa monelle bensa-asemalle ja pääkonttorille.

Lue tästä

Kaupunki kantaa kulttuurivastuuta

Slummi ei siistiydy patsaita pystyttämällä, mutta jos alueen omat arvot otetaan huomioon ja siellä asuvat ihmiset tulevat kuulluiksi, julkinen taide voi säteillä ympäristöönsä paljon yhteistä hyvää.

Lue tästä

Fiksu firma satsaa taiteeseen

Kulttuurivastuu voi olla seuraava trendi, kun suomalaisissa yrityksissä pohditaan brändäämistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan taiteen sponsorointia pidetään merkkinä yrityksen menestyksestä, edelläkävijyydestä ja vakaasta tulevaisuudesta. Kenellä on varaa kieltäytyä?

Lue tästä