Kuinka moni meistä olisi selvinnyt kuluneesta vuodesta järjissään ilman luovia aloja – kirjoja, musiikkia, elokuvia, tv-sarjoja, lehtiä ja somea? Monikin, ehkä, mutta silloin painopiste on nimenomaan selviämisessä, ei mielekkäässä ja merkitykselliseltä tuntuvassa elämässä.
Terveiset täältä tarvehierarkian ylätasanteelta!
Tuuli puhaltaa nyt aika navakasti, mutta yritetään tässä kavereiden kanssa pitää instrumentteja terässä, vireessä ja toimintakunnossa.
Yksi kirjoittaa, yksinään kuten aina, eikä kauheasti kärsi. Toinen tekee kuvia ja suree lähinnä sitä, ettei pääse matkustamaan. Kolmas onkin jo onnettomampi, koska kaipaa kollegoita ja yleisöä. Neljäs harkitsee alanvaihtoa menetettyään paitsi elantonsa myös uskonsa ja näköalansa.
Parsimisesta on tullut meille kaikille kiva uusi korona-ajan harrastus, ja kaurapuuroonkin saa vaihtelua, kun sen valmistaa vuorotellen erilaisiin kasvimaitoihin.
Tuttu koreografi pohtii Facebookissa biergartenin perustamista 500 asiakkaalle, kansanterveys edellä, asianmukaisin koronarajoituksin – eli sisään otetaan 250. Mitään ei esitetä, tietenkään, mutta jos tukityöllistetty henkilökunta sattuu liikehtimään tavanomaisesta poikkeavasti, ja joku asiakas haluaa sitä katsoa, ei kai omistaja voi heitä estää?
659 tykkäystä. Valtteri Raekallio taitaa olla tämän kanssa ihan tosissaan.
En itse pidä oluesta, mutta aion käydä – mikäli mahdun sisään. Salataide kiinnostaa!
–
7,6 miljoonaa työpaikkaa, lähes 650 miljardin euron liikevaihto, 4,4, prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
EU-maissa kulttuuri ja luovat alat työllistävät yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin tietoliikenne ja autoteollisuus yhteensä. Suomi on luvuissa erityisen korkealla: täällä työllistämisvaikutus on kaikista EU-maista toiseksi suurin ja osuus BKT:sta kolmanneksi suurin.
Luovat toimialat myös kasvoivat vuosina 2013–2019 nopeammin kuin EU:n talous keskimäärin. Niiden yhteen laskettu kauppatase oli lähes 9 miljardia euroa ylijäämäinen, mikä korostaa eurooppalaisen kulttuurin asemaa maailmantaloudessa.
Kulttuuriala on pääsääntöisesti kansainvälistä ja innovatiivista ja sekä hyödyntää että hyödyttää uusia teknologioita.
Se on myös toimiala, joka on kärsinyt koronarajoituksista toiseksi eniten lentoliikenteen jälkeen – siis enemmän kuin matkailuala, ravintolatoiminnasta puhumattakaan.
Ala menetti viime vuonna liikevaihdostaan 31 % eli 216 miljardia euroa. Pahimmin kärsivät esittävät taiteet (-90 %) ja musiikki (-75 %). Kuvataiteiden liikevaihto laski 53 miljardia ja audiovisuaalisten teosten liikevaihto 26 miljardia euroa.
Luvut käyvät ilmi tuoreesta Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestön, GESACin teettämästä tutkimuksesta.
–
On erittäin ymmärrettävää, että taiteilijoita ja taideyleisöjä lievästi ilmaisten suututtaa katsoa baareissa iltaa vapautuneesti viettäviä ihmisiä.
Meno on aika erinäköistä kuin niissä teatteri- ja tanssiesityksissä tai klassisen musiikin konserteissa, joissa vielä loppusyksystä sai käydä ja joissa oli jossain määrin outo tunnelma mutta erittäin huolelliset hygienia- ja turvajärjestelyt. Ja olennaisin – taide – lähes ennallaan!
Ilman poikkeuslakia Suomessa ei voida määrätä yksityisiä ravintoloita sulkemaan oviaan, ainoastaan rajoittamaan asiakasmääriä. Julkista tukea saaville teattereille, orkestereille ja tapahtumajärjestäjille sen sijaan on mahdollista ilmoittaa, että enintään 10 henkilön kokoontumisrajoitus koskee myös heitä.
Kuinka moni meistä olisi selvinnyt kuluneesta vuodesta järjissään ilman luovia aloja – kirjoja, musiikkia, elokuvia, tv-sarjoja, lehtiä ja somea? Monikin, ehkä, mutta silloin painopiste on nimenomaan selviämisessä, ei mielekkäässä ja merkitykselliseltä tuntuvassa elämässä.
Yhdysvaltalaisen psykologin, Abraham Maslowin, ammoin kehittelemässä ja edelleen laajalti hyväksytyssä tarvehierarkiateoriassa taide ja itseilmaisu ovat ylimpänä eli viimeisenä ihmisen tarpeita kuvaavassa pyramidissa. Alimpana ja keskeisimpänä ovat hengissä pysymisen fyysiset edellytykset (ruoka, juoma, ilma).
Kuitenkin ne meistä, jotka eivät juuri nyt kamppaile hengestään tai pelasta muiden henkiä esimerkiksi sairaaloissa, voivat löytää luovien alojen merkityksen kaikilta muilta pyramidin tasoilta: arvonannon, rakkauden ja yhteenkuuluvuuden, jopa turvallisuuden kokemus voi esimerkiksi yksin eläville tulla taiteen kautta, siitä tunteesta että kuuluu laumaan, joka tekee, kokee ja löytää jotain erityistä yhdessä.
Jos teatteriin ei kohta pääse, täytyy kai kokeilla olutkulttuuria. Tuoppiin tujaus taidetta tiskin alta, että pysyy tolkuissaan, eikä pelkästään hengissä.
Avainsanat: EU, korona, Kulttuuri, luovat alat, Taide, tarvehierarkia