Vaikka lukuaikapalvelut tarjoavat kirjoja kuunneltavaksi pilkkahintaan, kirjallisuuden digitalisoituminen ei nykysysteemillä tee autuaaksi ketään, ei edes lukijaa.

Vaikka lukuaikapalvelut tarjoavat kirjoja kuunneltavaksi pilkkahintaan, kirjallisuuden digitalisoituminen ei nykysysteemillä tee autuaaksi ketään, ei edes lukijaa.
Taide voi olla aikakone, ajatusten, energian ja tunteiden siirtäjä, arvojen ja ennakkoluulojen mikroskooppi, muistigeneraattori, näkökulmien tehosekoitin…
Moni tuntuu pitävän taidetta ja kulttuuria ylimääräisenä hyvänä, harrastuksena, ja taiteesta nauttimista etuoikeutetun eliitin teeskentelynä. Moni ajattelee myös, että taiteilijan ammattiin eivät kuulu samat edut kuin muilla yhteiskunnan aloilla. On niitäkin, joiden mielestä taiteeseen kohdistetut säästöt tai pandemia-ajan rajoitukset ovat ohimenevä haitta, josta tuskin koituu suurta harmia. Moni lienee väärässä.
Kuinka moni meistä olisi selvinnyt kuluneesta vuodesta järjissään ilman luovia aloja – kirjoja, musiikkia, elokuvia, tv-sarjoja, lehtiä ja somea? Monikin, ehkä, mutta silloin painopiste on nimenomaan selviämisessä, ei mielekkäässä ja merkitykselliseltä tuntuvassa elämässä.
Taide on ihmisoikeus ja perusoikeus, jonka toteutumiseen valtio suo alle prosentin budjetistaan. Joillekin sekin on liikaa.
Minkälainen olisi Suomi ilman taidetta? Miltä näyttäisi ja kuulostaisi Helsinki, jos kaupungista poistettaisiin kaikki kulttuuriin liittyvä? Ainakin Töölönlahdelle ja sen lähiympäristöön vapautuisi tilaa monelle bensa-asemalle ja pääkonttorille.
Slummi ei siistiydy patsaita pystyttämällä, mutta jos alueen omat arvot otetaan huomioon ja siellä asuvat ihmiset tulevat kuulluiksi, julkinen taide voi säteillä ympäristöönsä paljon yhteistä hyvää.
Taiteen tuottama arvo on niin yksityistä, ettei sitä nähdä, tai niin yleistä, että se huomataan vasta kun sitä ei enää ole. Miten sellaista voisi mitata?
Taide ja tiede antavat tekijöilleen, kokijoilleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle oivalluksia, joita ilman eläisimme pimeässä.
Kulttuurivastuu voi olla seuraava trendi, kun suomalaisissa yrityksissä pohditaan brändäämistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan taiteen sponsorointia pidetään merkkinä yrityksen menestyksestä, edelläkävijyydestä ja vakaasta tulevaisuudesta. Kenellä on varaa kieltäytyä?